Juoksuaika

Mimmillä alkoi juoksuaika. Eilen illalla käyttäessäni sitä iltapissalla ihmettelin, kun se nuuski perusteellisesti joka ikisen matkan varrella kasvavan puun. Dorokin haisteli Mimmiä hyvin hartaasti jo muutama päivä sitten ja viime yönä oli sitten ilmestynyt muutama veripisara Mimmin nukkumapaikkaan. Kauhulla totean, että tämähän taitaa tarkoittaa sitä, että ainakaan kuukauteen ei mennä riehumaan koirapuistoon tai juosta muutenkaan missään irti. Saapa nähdä, hyppiikö Mimmi seinille, kun liikunta on sitä, että se joutuu laahustamaan emäntänsä vanavedessä kävelyvauhtia. Tässähän alkaa vallan elättelemään toiveita, että sen saisi nätisti juoksemaan pyörän vieressä... Ehkä en kuitenkaan ole niin itsetuhoinen. Ainakaan vielä. Katsotaan tilanne uudestaan parin viikon päästä.

Mimmi 3 vuotta

Mimmi ja Doro täyttävät tänään 3 vuotta. Ne haluavat onnitella myös sisaruksiaan Caroa, Fantsua sekä Ronjaa: Hyvää syntymäpäivää!


Synttärikakut.


Röyh röyh.

Kissamainen pitkäperjantai

Joukossa tyhmyys tiivistyy, sanotaan. Allekirjoitan väittämän. Mimmi ja Doro käyttävät pienen osan suunnattomista energiavarastoistaan siihen, että ne yrittävät karata ulos ihmisten vanavedessä samalla ovenavauksella. Tänään tuo herkeämätön yrittäminen palkittiin. Molemmat livahtivat ovesta ulos ja laukkasivat ensin pihaa ympäri tuhatta ja sataa. Sitten päätettiin laajentaa reviiriä ja painuttiin tielle ja lopulta hävittiin näkyvistä. Millään, mitä suustani päästin, ei ollut niille merkitystä. Kohta Doro palasi takaisin mutta Mimmiä ei näkynyt missään.

Mielessäni kävivät jo kaikkein pahimmat vaihtoehdot, mitä Mimmille olisi voinut tapahtua. Se, mitä oikeasti oli tapahtunut, oli se, että naapuritalon valjaissa kulkeva kissa oli säikytetty siihen pisteeseen, että se oli onnistunut irrottautumaan valjaistaan ja kiipeämään todella korkealle puuhun. Kaiken tuon jälkeen Mimmin passasi tyytyväisenä palata omalle pihalle. Eläinrakkauteni kärsi hieman tai ainakin se sai jonkinlaisen kolauksen. Koitin hädissäni hätyyttää palokuntaakin paikalle, mutta kissaa ei lähdetä heidän toimestaan hakemaan puusta ennen kuin se on puussa ollut useamman päivän. Useamman tunnin järkyttynyt kissaparka puussa viihtyi mutta onnistui lopulta tulemaan sieltä omin keinoin alas. Luojan kiitos.