Mimmi alias A.K. Robaatti

Pekanpäivät (Raahe). Mimmi sopivaksi katsomallaan myyntikojulla valikoimassa leluja. Mukaan lähtikin pari kappaletta.

Uutta lelua testaamassa ja kappas, tämähän onkin mukava lelu!

"Tästä kun kiepsautan itseni ympäri niin lelu osuu sopivasti suuhuni!"

Haku- ja jäljestystreenit

Olimme Mimmin kanssa ensimmäistä kertaa hakutreeneissä. Harjoittelimme "makkararinkiä" ja näkölähtöä. Makkararinki sopi Mimmille kuin nyrkki silmään (perso kun on) ja näkölähtö tehtiin antaumuksella haukun kera.Treenit menivät siis hienosti ja tuli tunne, että tätä täytyy saada harjoitella lisää. Sitä odotellessa siis.

Kesän toinen punkkisuoja

Laitoin Mimmille juuri Bayvantic-valeluliuoksen. Toistaiseksi ei kutia tai näytä muitakaan oireita tulevan. Päädyin tällä kertaa Bayvanticiin, koska sen pitäisi suojata myös sääskiltä. Tämän aamuinen lenkki oli yhtä tuskaa, kun sääskiä oli mustanaan ja kaikki Mimmin kimpussa. Teho ei varmaan ole kovin pitkä, koska Mimmin tulee uimaan paljon eli ehkä se pitää laittaa seuraavan kerran sitten vähän aikaisemmin, kuin neljän viikon päästä. Seuraava uintikerta on keskiviikkona, tällöin täyttyy suoja-aika 48 h liuoksen laitosta, jona aikana koiraa ei saa päästää veteen.

Saattaa olla, että olen hieman liian hysteerinen näiden myrkkyjen kanssa mutta kun laitoin Exspotin aiemmin, Mimmi alkoi heti kirputtamaan hännäntyveään ja suuhunhan tätä ainetta ei missään tapauksessa saisi mennä. Nyt tilanne on siis tämä.

Kuin suoraan niksipirkasta: Tuhat ja sata keinoa käyttää sukkahousuja.

Montuilla

Montuilla jälleen. Tällä kertaa Mimmillä oli myös koiramaista seuraa.

Mimmi näyttää, miten merihevoset uivat.

Mortti joutui porukan "miehenä" huolehtimaan, että lelut palautuivat myös silloin, kun ne heitettiin pitkälle jorpakkoon.

Pimu ja Mimmi ruikuttavat rannalla ihmetellen Mortin menoa.

Keskikesän juhlaa

Mimmi hyppäsi laiturilta varmistaakseen uimarin turvallisen uintireissun mutta kuinkas kävikään? Puudeli-neiti itse piti pelastaa takaisin laiturille (Revonlahti 22.6.2012).

Kaislikossa suhisee (Revonlahti 22.6.2012).

Grillimaisteri jäähyllä kytkettynä, koska pää oli grillissä jatkuvasti kielloista huolimatta (Revonlahti 22.6.2012).

Hienosti noudettu (Revonlahti 22.6.2012).

Virkistävä juhannuspäivän aloitus (Haukipudas 23.6.2012).

Ihana mutta kamala kesä

Olen tässä miettinyt, että löytyyköhän mistään myrkytöntä mutta oikeasti tehokasta hyttys- ja mäkäräiskarkotetta koiralle. Semmoista, että ei haittaisi, vaikka suuhun menisi eli koira voisi vaaratta nuoleskella turkkiaan, jos siltä tuntuu. Ehdotuksia ja suosituksia otetaan kiitollisena vastaan. Alkaa tämä kesä tuntumaan jo liian pitkältä runsaslukuisine itikkoinensa vaikkei se ole vielä kunnolla edes alkanut. Ilmeisesti Mimmissä on (mustan värinsä lisäksi) jotain verenimijöihin vetoavaa, kun se on aivan harmaana hyttysistä ja muista vihulaisista heti kun menemme ulos.

Mikä-lie-mäkäräinen haukannut korvanlehdestä.

Mutta onhan kesässä myös puolensa, kuten seuraava kuva osoittaa.

Kukkaistyttö.

Punkkipäivitys

Voiko ihanammin päivä enää alkaa, kuin siten, että löydät ensin punkin itsestäsi ja sen jälkeen vielä koirastasi? Mimmistä löytynyt punkki oli suuri, mutta littana ja kuollut eli punkkisuoja oli tehnyt tehtävänsä. Kuolleeksi punkiksi se oli kyllä aika lujassa kiinni, enkä ole varma, sainko sen kokonaisuudessaan irti. Tästä ihanasta aamusta sain pontta toteuttaa sen, mitä olen aikonut jo pitkään eli ajelin Mimmin lähes nakuksi. Korvat olisin halunnut lapuiksi mutta vanha ja uskollisesti palvellut trimmauskoneeni päätti, että riittää tältä erää.

Nakkena.

Alla olevasta linkistä avautuu kuva kippurahäntägekosta, jonka siskoni väittää olevan Mimmille sukua:

Mimmin esi-isä?

Remmirähjä tauolla

Remmirähjä oli tänään päättänyt, että ei jaksa laittaa hulabaloota pystyyn vastaantulevien koirien vuoksi. Ei haukkumista, ei pahemmin sinkoilemista, ei taaksepäin kyttäämistä sen jälkeen, kun ohitus oli tapahtunut, vain tasainen neliveto päällä koko lenkin ajan. Hartioissani ja käsissäni alkaa jo tuntua tämä jatkuva remmissä vetäminen mutta tällä hetkellä sekään ei haittaa, tämä onnistumisen elämys ylittää kaiken.

Juoksusiteet pannaan

Toissapäivänä oli työpäiväni aikana Mimmin juoksuhousuista mystisesti kadonnut side. Silmäilin ympärilleni ja totesin, että sidettä ei missään näy eli se oli ilmeisen tyytyväisenä nielaistu kurkusta alas. Silloin päätin, että pelkät housut saavat riittää suojaksi, kun Mimmi on yksin kotona. Eilen seurasin jännityksellä sen jätöksiä mutta ei merkkiäkään siteestä. Eilen illalla laitoin sille taas yöksi siteen mutta simsalabim, eihän sitä aamulla enää housuissa ollut. Tänään lenkillä taas tuijotin silmä kovana, että minkälaista "outputtia" Mimmi lykkää ja nyt  ahkera tuijotukseni palkittiin: Toinen syödyistä siteistä tuli ulos samannäköisenä (!), kuin oli mennyt sisäänkin. Toivotaan, että huomenna tulee toinenkin.