Kiharakarvainen koirankakkapointteri

Mimmi oli tänään avuksi koirapuistossa osoittamalla koiranomistajille mihin heidän koiransa olivat kakkineet ja näin ollen helpotti hakuprosessia eivätkä kakat joutuneet hukkaan vaan päätyivät roskikseen. Mimmi on siis löytänyt hohdokkaan kutsumuksensa.


Tuplaselätys.


Terrierin raivolla selätetty puudeli.


Mimmi ja itäsiperianlaika.


Painiharjoitukset jatkuvat.

Kiihdytyskisat

Mimmi osallistui tänään kaikkien koirarotujen kiihdytyskilpailuun. Juostava matka oli 80 m ja kiihdytystyyli vapaa. Kaikenlaista ehti tapahtua, ennen kuin Mimmin vuoro koitti mutta lähinnä se käytti tuon muutaman tunnin odotusajan tehokkaasti haukuntaan, kiskomiseen ja hyppimiseen. Veinkin sen välillä autoon jäähylle ja sitten kun sen jäähyltä hain, onnistuin päästämään sen karkuun, jolloin se paineli viereiseen metsikköön semmoisella vauhdilla, jolla olisi voinut myös radalla pärjätä. Kun sitten Mimmin vuoro lopulta koitti, ei sillä ollut enää mihinkään kiire. Viehe kuitenkin kiinnosti ja se selvisi hienosti maaliin saakka ajalla 9.16 (eiväthän kaikki voi "doroja" olla:)). Päätinkin, että aloitamme ensi keväänä viikottaiset harjoitukset vinttikoiraradalla :D

Sakset sanoi niks naks

Villakoirakerhon syysretkellä näkyi niin siististi leikattuja villakoiria että omatuntoni alkoi jälleen kerran kolkuttamaan, kun katsoin omaa metsäläistäni. Näin ollen pyhitin sunnuntain Mimmin turkille ja vein sen heti aamulla suihkuun. Mustan veden valuessa viemäriin, mietin hetken tosissani, että voiko koirasta lähteä väriä... Suhteellisen musta se onneksi oli kuitenkin vielä suihkun jälkeenkin.

Seuraavaksi ruokapöytäni muuttui trimmauspöydäksi. Hiki valui, kun föönin säestämänä karstasin turkkia suoraksi. Niin se vain tiukka aikomus "Minähän en lopeta, ennen kuin turkki on kauttaaltaan kuiva!" unohtui jälleen kerran, kun voimat loppuivat ja paidan olisi voinut vääntää kuivaksi.

Fööni vaihtui saksiin, joilla amatöörin ottein aloin lyhentämään karvaa oikein ronskilla otteella. Välillä iski tuttu, jokakertainen epätoivo "En ikinä saa tätä leikattua loppuun, puolet jää leikkaamatta, en näe mitään, aurinko paistaa silmiin ja jos kaihtimet laittaa kiinni, palanut lamppu ei paljoa valaise..." Loppu hyvin, kaikki hyvin, vaikkakin konetyöt jätin myöhemmäksi. Ei jälki tasainen ole, ei sinnepäinkään mutta kyllä se taas minulle kelpaa ja sehän riittää. Ja kelpasi se myös seehveri-sedälle koirapuistossa, koska hän kysyi, että onko tuo oikein näyttelykoira, kun on niin hienona. Meinasi vähän hymyilyttää:D

Syysretki

Kävimme tänään villakoirakerhon Oulun paikallisosaston järjestämällä syysretkellä. Vilinää ja vilskettä piisasi ja Mimmi oli innoissaan (varsinkin silloin, kun oli makkaranpaiston aika:). Sääkin suosi meitä ulkoilijoita eli oli oikein aurinkoinen, mukava ilma. Valokuvat eivät oikein onnistuneet (liikaa aurinkoa ja liian vilkkaasti liikkuvia kohteita...).

Leikin lumoissa

Tulimme Mimmin kanssa perjaintaina Helsinkiin ja se käveli ulkomuistista siskoni luo, aivan kuin kotiinsa olisi tullut. Pari päivää tässä on nyt sitten riehuttu ja huovutettu oikein olan takaa ja tuntuu etteivät otukset väsy millään. Mimmi jää pariksi päivää Tiinalle hoitoon ja nyt vähän jännittääkin, että onkohan se lähetetty tumpputehtaalle reissuni aikana :D


Tätä se on, aamusta iltaan. Ulkona ja sisätiloissa.


Mannekiini (Mimmi sovitti Dorolle hieman liian
pitkälahkeista pukua.).