Joulu vietetty ja paluu arkeen edessä

Doro oli sukuloimassa Raahessa jouluna ja aina se jaksaa vain ihmetyttää uudelleen ja uudelleen, kuinka täydellisesti näillä sisaruksilla kemiat pelaa yhteen. Kävin juuri Mimmin kanssa viemässä Doron ja Tiinan juna-asemalle ja voi mikä itku siitä seurasi, kun Doro nousi junaan ja Mimmi joutui jäämään asemalle. Ei auttanut, vaikka kuinka koitin sille selittää, että kohta menemme vastavierailulle Helsinkiin. Ei kuunnellut ollenkaan, itki (haukkui kurkku suorana...) vain ja nyt se poloinen makaa masentuneen näköisenä lattialla ja murjottaa.

Keppileikkejä.

Hyvää Joulua!

Jalostustarkastus

Tänään järjestettiin villakoirien jalostustarkastus, johon myös Mimmi osallistui. Olen miettinyt pitkään, että olisi mukavaa käyttää se kerran tai pari näyttelyssä näytillä (vaikka en todellakaan ole mikään koiranäyttelyihminen) mutta siinä on ollut pari jarruttavaa tekijää matkassa:

1. Mimmin ylitsevuotava innokkuus ja äänekkyys muita koiria kohtaan sekä muuten vain sinkoileva olemus.
2. Turkinhoito ei todellakaan ole intohimoni.

Tämä jalostustarkastus tuli siis kuin tilauksesta. Olin todella innokas kuulemaan, mitä mieltä asiantuntija olisi Mimmin rodunomaisuudesta ja ulkomuodosta yleensäkin (luonnetta tietenkään unohtamatta). Etukäteisodotuksia minulla ei todellakaan ollut mutta olin varautunut henkisesti siihen, että Mimmin ulkomuoto ei tuomaria jostain syystä miellyttäisi ja rakasta kippurahäntääni mahdollisesti arvosteltaisiin kovin sanoin. Se, mihin en kuitenkaan ollut varautunut, oli se, että arvio tulisi olemaan erinomainen, sekä tyypiltään ja yleisvaikutelmaltaan. Minä olin pakahtua ylpeydestä, jopa siinä määrin, että hyvä kun muistan poistuneeni paikalta. Vaikka kyllähän minä toki sen olen koko ajan tiennyt, että erinomainenhan se on, kaikin puolin:D

Tukka kammattuna matkalla tarkastukseen.