Mimmi alias A.K. Robaatti

Pekanpäivät (Raahe). Mimmi sopivaksi katsomallaan myyntikojulla valikoimassa leluja. Mukaan lähtikin pari kappaletta.

Uutta lelua testaamassa ja kappas, tämähän onkin mukava lelu!

"Tästä kun kiepsautan itseni ympäri niin lelu osuu sopivasti suuhuni!"

Helsingin koirauimalassa

Hei dummy, come to mama!

"Olen kuullut, että me villakoirat olemme olleet (ja jossain määrin vieläkin olemme) vedestä noutavia lintukoiria."

"Nyt tuli probleema. Miten täältä pääsee pois?"

"Voisiko joku jeesata kaveria vähän, en nyt kerta kaikkiaan tajua... Otteeni lipeää kohta eivätkä tassutkaan yletä pohjaan!"

"No nythän mä vasta hokasinki. Tässähän se poistumispaikka on. Olisitte heti sanoneet."

"Mrrr, systeri voitti rinnan mitalla mutta katsokaapas kenen suussa on pallo."

"Sanoivat minua ahneeksi mutta minkä minä sille voin, että molemmat, sekä dummy, että pallo suorastaan lipuivat suuhuni."

"Systeri pelaa likaista peliä ja roiskuttaa vettä niin, että eihän tässä takana tulija näe mitään. Mutta kuten kuvasta näkyy, niin tuskin se poloinen näkee mitään itsekään. Varmasti hukkaa pallonsakin kohta noihin vaahtopäihin."

Helsingissä painiottelussa

Tulimme tänään Mimmin kanssa Helsinkiin. Voi tuota sisarusten riemua! Paini on jatkunut koko illan ja saapa nähdä, malttavatko nukkua ollenkaan. Ne ovat, kuin norsut posliinikaupassa vallatessaan koko tilan leikillensä mutta sallittakoon se, kun näkevät toisiaan kuitenkin kohtuullisen (harmittavan) harvoin :D.

Sunnuntaina meillä on tarkoitus suunnata Pukinmäen koirapuistoon ja tavata siellä tuttuja, sekä myös vielä tuntemattomia villakoiria ja ihmisiä. Innolla odotamme tapaamista.

Kuuraparrat puistossa.

Hakotaurin koirapuistossa

Mimmi (oikealla): "Meille, teille vai eriteille? Woody (vasemmalla): "Valitsen viimeisen vaihtoehdon."(Pohjustuksena sen verran, että Mimmi päätti jälleen alistaa Woodya. Sama tapahtui viime kesänä, kun edellisen kerran tapasivat. En ihan ymmärrä sen käytöstä mutta tutkimattomia ovat puudelien aivoitukset.)

Labbisten invaasio. Suomalaisten suosikkirotu oli hyvin edustettuna.

Tiinu löysi kokoistansa seuraa ja ystävällinen Lulu kuvassa keskellä.

Tytöt.

Joulu vietetty ja paluu arkeen edessä

Doro oli sukuloimassa Raahessa jouluna ja aina se jaksaa vain ihmetyttää uudelleen ja uudelleen, kuinka täydellisesti näillä sisaruksilla kemiat pelaa yhteen. Kävin juuri Mimmin kanssa viemässä Doron ja Tiinan juna-asemalle ja voi mikä itku siitä seurasi, kun Doro nousi junaan ja Mimmi joutui jäämään asemalle. Ei auttanut, vaikka kuinka koitin sille selittää, että kohta menemme vastavierailulle Helsinkiin. Ei kuunnellut ollenkaan, itki (haukkui kurkku suorana...) vain ja nyt se poloinen makaa masentuneen näköisenä lattialla ja murjottaa.

Keppileikkejä.

Kiharakarvainen koirankakkapointteri

Mimmi oli tänään avuksi koirapuistossa osoittamalla koiranomistajille mihin heidän koiransa olivat kakkineet ja näin ollen helpotti hakuprosessia eivätkä kakat joutuneet hukkaan vaan päätyivät roskikseen. Mimmi on siis löytänyt hohdokkaan kutsumuksensa.


Tuplaselätys.


Terrierin raivolla selätetty puudeli.


Mimmi ja itäsiperianlaika.


Painiharjoitukset jatkuvat.

Syysretki

Kävimme tänään villakoirakerhon Oulun paikallisosaston järjestämällä syysretkellä. Vilinää ja vilskettä piisasi ja Mimmi oli innoissaan (varsinkin silloin, kun oli makkaranpaiston aika:). Sääkin suosi meitä ulkoilijoita eli oli oikein aurinkoinen, mukava ilma. Valokuvat eivät oikein onnistuneet (liikaa aurinkoa ja liian vilkkaasti liikkuvia kohteita...).

Leikin lumoissa

Tulimme Mimmin kanssa perjaintaina Helsinkiin ja se käveli ulkomuistista siskoni luo, aivan kuin kotiinsa olisi tullut. Pari päivää tässä on nyt sitten riehuttu ja huovutettu oikein olan takaa ja tuntuu etteivät otukset väsy millään. Mimmi jää pariksi päivää Tiinalle hoitoon ja nyt vähän jännittääkin, että onkohan se lähetetty tumpputehtaalle reissuni aikana :D


Tätä se on, aamusta iltaan. Ulkona ja sisätiloissa.


Mannekiini (Mimmi sovitti Dorolle hieman liian
pitkälahkeista pukua.).

Huovutusta

Doro on läpäissyt huovutuskurssin loistavin arvosanoin: 10 pojoa ja papukaijamerkki :D

Caroa ja Icoa tapaamassa

Pääsimme eilen tapaamaan Mimmin velipoikaa Caroa sekä blogin kautta tuttua Icoa. Hienoa vihdoin nähdä luonnossa koira, jonka elämää on seurannut vain tietokoneen välityksellä. Blogin kautta välittynyt mielikuva Icosta oli ihan oikea. Ico on hieno koira. Sokerina pohjalla oli myös tavata henkilö, joka on Icon blogin takana :D

Caron omistajineen olen tavannut kerran aikaisemminkin mutta hyvin kauan aikaa sitten, kun olin "kuokkimassa" pentutapaamisessa. Caro osoittautui myös ihanaksi tapaukseksi, vaikka mitäpä muuta Mimmin velipoika voisi ollakaan :D

'
Vauhdikas parivaljakko Ico ja Caro.


"Mä parhaat puoleni sulle näytän!"


Caro, Ico ja Doro ("Älkääs antako mun häiritä kuvaussessiota,
mä vaan äkkiä kuljen tästä ohi. Olin näkevinäni kepin tuolla päin.").


Sisarukset Mimmi, Caro ja Doro, joita
oli miltei mahdoton saada osumaan samaan
kuvaan (ainakin minun kännykkäkameralla).

Uusi dummy - vesileikit kutsuvat

Bye bye dummy

Kävin hakemassa Mimmille Mustista ja Mirristä dummy-lelun vesileikkeihin. Testasimme sitä tänään ja lelu kyllä kiinnostikin Mimmiä siinä määrin, että se nouti sitä todella mielellään. Sitten sattui heittäjälle pieni arviointivirhe ja dummy lensi liian kauas eikä Mimmi uskaltanutkaan uida kehnolla uimataidollaan niin kauas sitä hakemaan. Siinä me rannalla sitten kaihoisasti katselimme, kun dummy ajelehti merelle päin. Maanantaina siis uuden hankintaan. Tai ehkäpä vahingosta viisastuneena hankimme niitä kymmenen :)


Sateessa. Pisaratkin näköjään tallentuivat
kuvaan.

Love is in the air

Mimmi kohtasi Hakin, tuon periksi antamattoman kosijan :D Ja kyllä sitä painittiinkin.


"Menetkös siitä! En ole mikään helppo nakki!"


"Hei beibe, pysy edes hetki paikoillaan,
niin jutellaan (pussaillaan)."


"Alakko nää mua?" - "No saatan mää vaikka vähä alakaa."

Tiinua ja Woodya tapaamassa

Kävimme tapaamassa Tiinua ja Woodya. Mimmillä oli tänään vähän omanlaisensa asenne leikkimiseen. Sen mielestä toisen höykkyyttäminen ja alistaminen oli parasta leikkiä. Woody ilmiselvästi ja ymmärrettävästi tykkäsi kyttyrää ja loppujen lopuksi kaukaa kiersi moisen kyykyttäjän.


"Mokomakin hirvi! Jo on otsaa tulla MINUN pihaani terrorisoimaan!"


Woody ja Tiinu.

Loma lusittu

Hyppäsimme Mimmin kanssa aamujunaan ja lähdimme puksuttamaan kotia kohti. Junamatka meni myös tällä kertaa hyvin. Matkaseurana tänään mm. lagotto.




Viimeinen lomapäivä siskon luona. Tiituksen suosikki-
nalle näytti olevan myös Mimmin suosikki.

Eilen kävimme pikaisesti villispäivillä tervehtimässä Mimmin kasvattajaa Mirjaa. Oli kiva vaihtaa vähän ajatuksia ja saada vinkkejä. Päästimme koirat irralleen juoksemaan ja Mimmin korvat olivat yllättäen jälleen välillä tavoittamattomissa, kun se päätti lähteä kiertelemään alueella olevia kojuja.

Koirakoulussa

Aloitimme tänään tokon alkeiskurssin Oulun Koirakoulussa. Etukäteen jännitin todella, että tuleeko meidän (saati muiden kurssilaisten) "opiskelusta" yhtään mitään, kun tiesin, että Mimmi varmasti haukkua louskuttaisi koko ajan. Ei se kuitenkaan ihan niin kamalaa ollut, kuin etukäteen pelkäsin. Kyllä se haukkui mutta paljon vähemmän, kuin olin olettanut. Keskittyä se ei kyllä jaksanut yhtään enkä minä saanut siihen oikein kontaktia (liekö ollut liian huonoja nameja mukana, ensi kerralla otetaan lenkkimakkaraa :)) mutta tästä on hyvä ponnistaa ylöspäin. Lisäksi tuntui, että se piti silmällä, kuinka lujasti pidin remmistä kiinni ja teki yhtäkkisiä syöksyjä toiveikkaan näköisenä, josko irti pääsisi. Mutta nyt meillä alkaa ahkera kotiharjoittelu ja avainsana on katsekontakti. Koulutuksen jälkeen käytin Mimmiä koirapuistossa juoksemassa mutta oli niin kuuma, että meininki oli aika väsynyttä, jopa Mimmillä. Mimmi sai kuitenkin ihanan pienen ihailijan, joka seurasi sitä uskollisesti ympäri puistoa.

Talviturkki vihdoin heitetty

Vilvoittelua pitkän ja hikisen lenkin jälkeen.


Mimmi lempipuuhassaan eli keppiä noutamassa.


Raitis merituuli tuo viestejä mereltä.

Match Show

Kävimme tänään Oulu seudun Hovawarttien järjestämässä match show'ssa herättämässä pahennusta. Mimmi oli mukana katsojan roolissa harjoittelemassa. Neitokaisesta lähti ääntä pienen kylän verran ja minulle tuli kumma tunne, että meitä katsottiin välillä murhaavasti. Tiedättehän, yksi aloittaa haukkumisen ja muut jatkavat ja Mimmi toimi loistavasti aloittajana. Välillä kävimmekin jäähyllä kävelemässä vähän kauempana ja sitten kun kuumakalle oli vähän jäähtynyt, palasimme takaisin pääkallonpaikalle.


Kiinanharjakoira Minni oli myös katsojana.


Kiinanharjakoira/cottonmix Nemo,
katsojan osassa sekin.

Mätsärin jälkeen veimme koirat puistoon juoksemaan. Pienten koirien aitauksessa oli kaksi yorkshirenterrieriä ja ne erityisesti veivät Mimmin huomion, kun olivat aidan toisella puolella. Isojen puolellakin olisi kavereita riittänyt, isoja ja pieniä, mutta aidan takana ruoho oli jälleen kerran vihreämpää.


" Hei pikkukaverit siellä aidan takana, tulkaas
tälle puolelle, täällä on lunkia sakkia!"


Korvat paljastavat.


Virtahepo-leikki. Mutakylpy kaunistaa mutta omistaja
saattoi olla eri mieltä:)

Kaiken kaikkiaan takana oikein kiva päivä ja nyt vieressäni makaa reporankana kovin väsynyt koiruli.

Kun emäntiä laiskottaa...

... voivat reippaat villisneidit lenkkeillä myös keskenään :D Tytöillä oli sukka, josta kumpikaan ei halunnut luopua toisen hyväksi. Niin ne sitten sukasta tiukasti kiinni pitäen juoksentelivat ympäri kenttää.

Kauan "kadoksissa" ollut sisko

Mimmi ja Doro tapasivat toisensa tänään ensi kertaa sen jälkeen, kun olivat lähteneet kasvattajan luota uusiin koteihin. Etukäteen vähän jännitti, kuinka sisarukset tulisivat toimeen keskenään, samanikäisiä narttuja kun ovat. Menin koirapuistoon Mimmin kanssa odottelemaan Doroa, koska halusimme, että koirat tapaisivat puolueettomalla maaperällä. Koirat käyttäytyivät, kuin eivät olisi toisilleen outoja olleetkaan.

Olen päivän aikana tehnyt muutamia huomioita. Mimmi on luuviulu Doroon verrattuna (vaikka syö kuin hevonen), Doro on yltiösosiaalinen pusukone, kun taas Mimmi on paremminkin omissa oloissaan viihtyvä jurottaja. Totesin myös, että Doro ei suotta ole voittanut juoksukilpailusta pokaalia. Mimmi ei pärjää sille nopeudessa alkuunkaan. Siskokset ovat kovin erilaisia persoonia mutta toisaalta niissä on hyvin paljon samaakin. Parasta on, että kaikessa erilaisuudessaankin ne ovat molemmat aivan loistavia tyyppejä.


"Mitäs me siskokset!"


"Pikkuisen kuraista hommaa mutta eihän tässä
mitään hienohelmoja olla!"


Jotain samaa niiden olemuksessa on...